maanantai 9. tammikuuta 2017

KASVIHUONEEN ONNI JA IHANUUS

Kasvihuone taitaa olla jokaisen kotipuutarhurin haave. Minäkin aloin haaveilla omasta heti pian oman puutarhani myötä. Alkuun unelmissa siinsi tietenkin romattinen lasihuone vanhoista ikkunoista itse rakennettuna. Jonkin aikaa minä niitä ikkunoita metsästinkin, laihoin tuloksin.
 Haave eli mutta alkoi saada järkisyihin vetoavia sävyjä. Olisiko sittenkin visaampaa panostaa valmiskasvihuoneeseen ja toimisiko alumiinirunko pitkäikäisempänä ja melko huoltovapaana kumppanina? Lopulta asia ratkesi kuin itsestään silmiini osuneen huipputarjouksen myötä. Alumiinirunkoinen ja ehdottomasti laseilla varustettu, kymmenen neliötä, mukavan jyrkkä kattokaltevuus... saisinkohan tuosta pienellä twistillä omannäköisen ja edes hieman viktoriaanisuutta etäisesti henkivän kasvihuoneen itselleni? 
Kyllä vain. Kuusi vuotta sitten tein kaupat ja suunnittelu saattoi alkaa. Kuten hassusti tapana on, asiat alkavat luistaa kuin itsestään kun ne vain lähtevät liikkeelle. Pian tein kauppoja vanhoista purkutiilistäkin ja loppu olikin sillä selvä. Kaivuuta, tiilien puhdistusta, kokolailla millin tarkkaa mittailua, anturan valua, sokkelin muurausta, tiililattian latomista, rungon kasaamista ja lopuksi lasien asennus. Jossain vaiheessa sitä ennen tosin ehdin jo kantaa osan roskalava-aarteistani sisään ansariin; siinä oli isännällä ihmettelemistä.
 Olen ollut siitä lähtien kovin onnellinen kasvihuoneen omistaja. Eihän tämä nyt mikään kasvihuoneiden Rolls Royce ole, mutta iloa tästä on saanut koko perhe kissoineen päivineen. Ja ehjänäkin tämä on pysynyt, kestänyt talvet ja Pohjanmaan lakeuksien tuulet. Muutamia laseja on toki jouduttu vaihtamaan jalkapallopelien jälkeen tai keväthuuruissa olevan pääpuutarhurin siirtäessä kohmeisia multasäkkejä sulamaan lasihuoneen lämpöön hieman liian kovalla vauhdilla. Talvet kasvihuone uinuu ja toimii kaiken maailman puutarharojun säilytyspisteenä (kunnes seuraava haave omasta pikkuisesta puutarhavajasta toteutuu), mutta kevään tullen se herää eloon. Joka kevät kylvän lämpölavan lasien alle erän retiisejä, jotka valmistuvat sopivasti ennen tomaatintaimien siirtoa jatkamaan samoissa mullissa (meniköhän tuo nyt ihan oikein?). Esikasvatuksetkin siirtyvät säiden sallittua pois olohuoneen nurkista valoon ja lämpöön. Hetekan herruudesta kinastellaan ja töiden jälkeen teet juodaan kohtapuolin sortuvassa korituolissa samalla puutarhan kevään etenemistä onnellisena huokaillen. Kesän jatkuessa viidakkotunnelma kasvihuoneessa lisääntyy, mutta rennot hetket jatkuvat. Satoa alkavat tuottamaan niin tomaatit kuin kurkut, ihanat yrtit sekä tuliset chilit ylpeyttäni Zilga-viiniköynnöstä unohtamatta. Jos jotain kurjaa, on se syksyn viimeinen siivous ja multien pois lapioiminen lämpölavasta ja puusoikoista. Mutta kun se on tehty, laitetaan ovi kiinni ja seuraavan kerran juhlat ovat taas pystyssä kun kaivan keväällä esiin painepesurin ja muut pesuvälineet ja kaikki alkaa taas alusta.

36 kommenttia:

  1. Ilostuttava kirjoitus, hyvin kuvailtu! Ehkä ei Rolls Royce, mutta juuri passeli teille, ja saatiin pystyyn kohtuullisessa ajassa - toki ei pidä aliarvioida tekemäänne pohjatyötä ja tiilien parissa kuluneita tunteja. Se tiilijalka on juuri pisteenä iin päällä, ja lattia - kasvarinne on viihtyisä ja kaunis, mitä ei monesta alumiinipakettihuoneesta voi sanoa!
    Iiiiihanaakin ihanammat kuvat. Oi ja ai.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Voi kiitos Saila! Tämä tosiaan on meille passeli ja kelpaa mainiosti, vaikka joskus kasvihuonehaaveet heräävätkin uudelleen hienoja nähdessään.

      Poista
    2. Kyllä vain, mutta kun niiden vanhojen ikkunoiden kanssa menee ikä ja terveys, jos niitä ylipäätään löytää, ja sellaiset hienot pakettihuoneet ovat mahdollisia vain lottovoittajalle, niin olen tullut siihen tulokseen, että jos haluaa kasvihuoneen niin, että se joskus oikeasti toteutuukin, taitaa "tavallinen pakettihuone" olla se ainoa oikea vaihtoehto :-D

      Poista
  2. Juuri nyt onkin mitä parhain aika fiilistellä kasvihuoneajatuksia! Niin ihana tuo tiilisokkeli tuossa huoneessasi, se tekee siitä erityisen. Onneksi sisustuksella saa alumiinirunkoisestakin kasvarista tunnelmallisen. Ja tunnelmahan on tärkein, ainakin yhtä tärkeä kuin kasvun ihmekin💐

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tunnelma kohoaa kasvihuoneessa kasvun rinnalla tärkeimmäksi! Pian taas päästään fiilistelemään lasihuoneen ihanuutta, yleensä aloitan maaliskuussa.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. No se on kyllä totta, toivon että toiveesi omasta puutarhasta toteutuu :)

      Poista
  4. Oi, ihanaa, kun sä laitoit just tän postauksen, juuri kun mun pää on täynnä vaan kasvihuoneunelmaa! Vähän mä kuolasin näitä kuvia! Sulla on niin ihana tyyli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, unohdin tässä hurmiossa sanoa, että mun blogissa on sulle haaste. Ei mitään stressiä, nappaa se itsellesi jos tuntuu sopivalta. :)

      Poista
    2. Voi kiitos Riina! Muistan kuinka ihanaa oli itse suunnitella omaa kasvihuonetta, sisustusta myöden ;)
      Ja kiitos haasteesta, olinkin jo vastannut samaiseen Rompalan Lindan jakamana, se on tuossa muutama kirjoitus taakse päin!

      Poista
  5. Kaiholla kattelen näitä ihania kasvaritunnelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toteutukoot siis sinunkin kasvihuonehaaveesi pian!

      Poista
  6. Ihania kasvari kuvia! Voi, jospa saisimme sen tehtyä kotitontille ensi kesänä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on onneksi jo hieno paikka valittuna, toivottavasti pääsette pian viettämään harjakaisia!

      Poista
  7. Aivan ihana kasvari! Monesti käyn täällä sinun blogissasi ihastelemassa tunnelmaa metsäpuutarhassa tai muualla pihassa. Tämä on ehdottomasti yksi lemppariblogeistani, sillä tyylissä ja tunnelmassa on samaa, mitä omaan pihaan tavoittelen.

    Terkuin Jonspe Eripurasten Rauhalasta (haaveissa myös kasvari ja pieni puutarhavaja <3)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kuulla Jonspe! Oman puutarhan suunnittelu onkin ihan parasta, olen iloinen jos olet täältä saanut innoitusta!

      Poista
  8. Tässä on hyvä esimerkki kasvihuoneen tasapainosta. Kasvattamisen iloa ja tuju ripaus visuaalista nautintoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Riitta, luinkin juuri kirjoituksesi, niin totta vaikka pilke silmäkulmassa olit tainnut sen laatiakin ;)
      Inhoan puutarhasisustusta jo sananakin ja helposti siinä puuhassa jyrätään puutarhan henki.

      Poista
  9. Voi ihanuuden ihanuus. Kunnon kasvari on täälläkin haaveissa ja jos voittaisi lotossa niin oikein orangeria. Kasvihuoneissa on jotenkin aina niin oma tunnelmansa, oma pienoismaailma, jossa saa rauhassa hääriä =) Blogissani on muuten Sinulle pienoinen haaste <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mutta teillä onneksi on jo ihaakin ihanampi ja originelli Viktorius, jota olen käynyt blogissasi niin momasti ihailemassa! Voi kiitos haasteesta, Riina antoi saman ja olin ehtinyt siihen jo vastaamaan Romppalan Lindan lähettämänä!

      Poista
  10. Ihanat kuvat ja mukavasti kirjoitat!
    Nuo vanhat tiilet sokkelina ovat hyvät, sillä usein nämä alumiiniset kasvihuoneet (kuten meillä) ovat niin matalia reunoista ja tomaattikin vaatii tilaa kasvaakseen kunnolla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanne! Totta, minäkin halusin korkeutta kasvariin ja tietenkin vähän luonnetta myös ;)

      Poista
  11. Kasvihuone on kyllä melkoisen ihana paikka ottaa kevättä vastaan, ja siitä eteenpäinkin;)
    Pisteenä iin päälle sellainen tilavuus, että lepopaikkakin mahtuu!
    Minäkin alkuun haaveilin vanhoista laseista tehdystä kasvihuoneesta, mutta mies totesi että jos haluan haaveeni joskus toteutuvan, valmishuoneella se onnistuu. Nyt meillä jo toinen kasvari, ensimmäisen kun myrsky lennätti naapurin pellolle. Tälle toivon pitkää ikää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvihuoneen veroista paikkaa en melkein keksi, no se iso viileä veranta talon jatkeeksi kelpaisi kyllä, pelargonit ikkunoillaan ;)
      Teillä onkin tilava, muutama lisäneliö on merkittävä lisä. Ihanaa kuin sait nopeasti uuden kasvihuoneen menetetyn tilalle, melkoinen shokki olisi löytää omakin tuolta pellolta palasina.

      Poista
  12. Such a marvelous Greenhouse. I undestand why you are happy with it. It's more than a place for plants. You can unwind there as well. Beautiful photos, as always.
    Regards, Jannicke

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, Thanks Jannibele again, your words sounds like a music! My greenhouse is the best place for my spirit.

      Poista
  13. Todella ihana ja tunnelmallinen kasvihuone sinulla! Minäkin haaveilen sellaisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiiu, toivon kovasti että saat toiveesi myös toteutumaan!

      Poista
  14. Kasvihuoneesi on tosi kaunis, ihana paikka kaikkia herkkuja kasvatella ja nautiskella hiljalleen maailmanmenosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila, kasvihuone on sielun lepopaikka jossa muu meno kyllä unohtuu!

      Poista
  15. Minulla haave toteutumaisillaan tulevana suvena, siksi kaikki kasvihuoneeseen viittaavakin on luettava ja katsottava, eli kiitos postauksestai! Iloa on siis odotettavissa..!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Sirkku, oikein paljon ihania hetkiä kasvihuoneen suunnitteluun, rakentamiseen ja itse nautiskeluvaiheeseen!

      Poista
  16. Ihanat kuvat ja ihana kasvihuone! Taas herää pieni kateus, kun oamlle palstalle ei millään mahdu kasvihuonetta. Viime vuonna sain lahjaksi kasvihuonekaapin, joka toimii hyvin kasvatukseen, mutta kun haluaisin myös vähän sisustella... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati! Ymmärrän sinua, mutta ihana on se sinun kasvihuonekaappi ja sopii täydellisesti pieneen puutarhaasi!

      Poista

Sanasi ilahduttavat aina.