maanantai 13. heinäkuuta 2015

ALPPIMAISEMIIN IHASTUNEENA

Monen vuoden lomahaave toteutui viime viikolla Itävallan alppimaisemissa. Luonnon ja maisemien vuoksi tänne lähdimme ja pettyä ei tarvinnut.
Kiertelimme autolla ja teimme patikkaretkiä Zell am See'stä käsin. Kabiinilla pääsi 1965 metrin korkeuteen Schmittenhöhen huipulle aivan majapaikkamme juurelta ja ylhäältä avautuivat kauniit maisemat. 
Näissä maisemissa Itävallan keisarinna Sissikin on aikoinaan patikoinut ja murhatun keisarinnan muistoksi oli rakennettu kappeli huipulle joskus 1900-luvun alussa. Viime vuonna kävimme Sissin kesäpalatsissa Korfulla, joten tämä oli kiva sattuma. Pitäisiköhän perehtyä keisarinnaan hieman tarkemmin...
Joka puolella tuoksui ihanalle pienten alppikasvien kukkiessa. Huimapäiset liitovarjohyppääjät ja riippuliitäjät lähtivät huipulta vain muutaman askeleen avulla ilmavirtojen mukaan. 
Upein koskaan kokemani maisemareitti oli Grossglocknerin alppitie, joka nousi parhaimmillaan 2500 metriin saakka. Tie kiemurteli 48 kilometriä pitkän matkan ja maisemat saivat huokailemaan ihmetyksestä kerta toisensa jälkeen. Menomatka kestikin meiltä neljä tuntia, kun koko ajan oli pysäytettävä auto ja mentävä ulos ihastelemaan ja kuvaamaan. Alppitiellä kerättiin tiemaksu, joka oli henkilöautolta 35 euroa, mutta jokainen kilometri oli euronsa arvoinen.
Vuorenrinteiltä valui alas kirkkaita vesiputouksia...
ja ihastuttavia alppikasveja kasvoi laajoina kudelmina kaikissa väreissä.
*
 *
*
*
*
*
*
Aivan reitin päätepisteessä maisemat 2500 metrin korkeudesta avautuivat lumisina ja karuina. Tässä ovat Itävallan korkeimmat huiput.
Lehmiä, lampaita ja vuohia laidunti pitkin rinteitä ja aina jollakin oli kaulassaan kello, joka kilkatus toi mieleen lapsuuden lempiohjelman Pikku Heidi. Lehmät vaikuttivat niin onnellisilta ja epäilimme niiden lypsävän suoraan Milkan suklaata! Iltaisin oli tunnelmallista nukahtaa lampaiden ääniin ja kaikuipa rinteiltä yhtenä iltana jodlauksen tapaistakin. Kylät olivat viehättäviä ja jokaisen alppitalon parvekkeet ryöppysivät kesäkukista. Ruusut näyttivät olevan suosiossa ihmisten puutarhoissa. Pala sydäntä jäi näihin maisemiin ja luonto veti puoleensa niin, että kylissä ja keskustoissa ei juuri tullut kuvattua, vaikka paljon kaikkea kaunista tulikin vastaan koko ajan.

24 kommenttia:

  1. Voi hyvänen aika! Ei voi sanoa mitään. Kyyneleet nousivat silmiin. Mitä maisemia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, planeettamme ihmeellisyys avautui taas uudesta vinkkelistä ja sai kaiken elämän tuntumaan äärettömän arvokkaalta. Tuntuu että arkeen syötetään elämän varjopuolia niin, että itsekin unohtaa kuinka paljon kauneutta ja ihmeitä maailmassa kuitenkin on edelleen.

      Poista
  2. Voi kuinka ihana matka teillä on ollu! Piti selata kuvat monehen kertahan. Upiat maisemat! Ei kotona rikkiksekkää varmasti palio painanu, ku leijaalit viälä pilivis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemat ja luonto olivat niin upeita ja säätkin hellivät! Täällä sitä taas taistellaan rikkaruohojen kanssa :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Osasin odottaa jotain kaunista mutta odotukset ylittyivät huimasti.

      Poista
  4. Vau mitä maisemia! Arvaan että olit usein nenä maassa tutkimassa kasveja...
    Mekin käytiin joskus Italiaan mennessä Zel am Seessä, mutta ei ehditty mihinkään näköalateille. Niin huikeita paikkoja on maailma täynnä, kunhan ehtisi niissä käymään. Kiitos kuvista, lisää odotellaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sitä näyttivät tekevän monet muutkin naiset! Kyllä maailmaa olisi kiva nähdä mahdollisimman paljon, kiva kun edes silloin tällöin pääsee jonnekin.

      Poista
  5. Todella kaunista. Ihana tuo kuva missä olet nenä kiinni kasveissa :) Ruotsissa nämä alppikasvit ovat todella, todella suosittuja eikä ihme. Kai liitelit tuolla riippuliitimellä? Pikku Heidi oli kyllä pienenä huippusarja. Milkaa lypsävät lehmät olisi kätevät, hih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita pikkukasveja oli pakko tutkailla aina kun jotain jännää osui silmään. Olisi kiva kun saisi omaan pihaankin sopivan paikan alppikasveille. Riippuliitoa olisi päässyt kokeilemaan ihan amatööritkin ammattilaisen kanssa tandem-hypyllä. Emme kokeilleet, poikia vähän yllytin.

      Poista
  6. No, on kyllä kaunista. Haaveeni olisi myös joskus päästä tuonne.
    Millainen hintataso siellä on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni ihan kohtuullinen. Emme ostaneet kuin ruokaa ja polttoainetta (mikä olikin halvempaa kuin Suomessa) ja söimme ravintoloissa.

      Poista
  7. Sehr gut! Seuraavaksi sitten talvella samaan kohteeseen tutustumaan kuurankukkasiin..
    Kaktus-Kullervo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talviset alppilajit ei ole ihan se mun juttu, mutta voisihan sitä lähteäkin...

      Poista
  8. Ihania matkakuvia. Olin muutama kesä sitten Sveitsissä ja hyvin samantapaisia maisemia oli siellä. Hyvää loman jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Loma on juuri puolessa välissä, joten ehtii vielä nauttia vapaudesta.

      Poista
  9. Ihanan ja rauhoittavan näköinen paikka!
    Olen haaveillut pääseväni joskus Itävaltaan ja Sveitsiin ihan rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turisteja kyllä riitti. Tuo Grosslocknerin reittikin vilisi motoristeja ja muita matkalaisia, mutta kauniita maisemia oli siitä huolimatta helppo ihailla. Tuonne olisi kiva mennä uudestaan ja varustautua kunnolla patikoimaan.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Lakeuden kasvatille nämä vuoret ovat aina sykähdyttävä kokemus. Nyt taas ihaillaan peltomaisemaa ;D

      Poista
  11. Voi ihanuutta, tuonne minäkin halajan. Olen joskus hyvin kauan sitten vaellellut Itävallan alpeilla, maisemat ovat taianomaisen kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näihin maisemiin jäi kaipaus, toivottavasti pääsemme joskus uudelleen.

      Poista
  12. Vastaukset
    1. Oli kyllä kauneutta ja luonnon ihmeitä kerrakseen.

      Poista

Sanasi ilahduttavat aina.