lauantai 7. syyskuuta 2013

GLADIOLUS CALLIANTHUS

Kesän mittainen odotus palkittiin, kun tuoksumiekkaliljat alkoivat viimeinkin kukkia. Istutin sipulit keväällä astiaan ja melkein jo luovuin toivosta päästä tuoksuttelemaan näitä ihania kukkia miekkamaisten lehtien vain kasvaessa kohti korkeuksia. Astia on nyt ulkona kasvihuoneen edustalla ja kukkia avautuu koko ajan lisää. Päivisin niiden uskomattoman ihanaa tuoksua ei juuri huomaa, mutta iltaisin tuoksun aistii huumaavana. Nämä olisivat olleet kauniita perennapenkeissäkin. Lämpö ja aurinko jatkavat voittokulkuaan, mutta kaipaan sadetta. Olen kulkenut täysin tunteettomasti kaupan sipulihyllyjenkin ohi. Voisihan niitä hankkia, mutta kuiva ja kova maa eivät juuri nyt houkuttele puutarhatöihin. Ruukkuistutuksetkin huutavat kuivuuttaan vaikka kuinka yritän muistaa kastella. Nautitaan silti kauniista syksystä, kyllä ne sateetkin tulevat sitten aikanaan.