lauantai 25. toukokuuta 2013

YRTTIEN HUUMAA

Kasvihuoneessa sesonki vaihtuu nopeasti. Maissin ja kurpitsan taimet on istutettu kasvimaalle ja viimeiset tomaatintaimet, melonit ja ananaskirsikat ovat päässeet taimipoteista kunnon astioihin. Uskalsin jopa istuttaa tähän asti sisällä kasvaneet minikurkut kasvihuoneeseen, kurkku kun on tarkka lämpötilasta. Kaupan vihannestiskiltä valkkasin ihania yrttejä; basilikaa, oreganoa, persiljaa ja timjamia. Jaoin kasvustot puoliksi ja istutin ne vanhaan alumiinivatiin, johon olen naputellut reikiä pohjaan. Huumaava tuoksu täytti kasvihuoneen ja kuten näette, Samuraita yrttien aromaattiset tuoksut kiehtoivat myös. 

perjantai 24. toukokuuta 2013

SULOISTA VIIKONLOPPUA

Toukokuun viimeinen viikonloppu, viikon kuluttua käännetään kalenteri kesäkuulle. Aika kiitää liian nopeasti, joten turhat huolet on syytä siirtää sivuun. Nautitaan aistit avoinna ja eletään hetkessä, nyt siihen on kaikki mahdollisuudet.  Kaunista ja suloista viikonloppua jokaiselle.

maanantai 20. toukokuuta 2013

IHANIN AIKA VUODESTA

 Nyt on se vuoden ihanin aika. Joka paikassa vihreys lisääntyy ja uusia kukkia avautuu päivittäin. Puutarhatyöt vievät hurmostilaan. On uskomattoman rentouttavaa sinkoilla puuhasta toiseen ja välillä vain keskittyä ihmettelyyn. Tätä voisi jatkua melkein loputtomiin. Nytkin piti tulla pitkin hampain iltatoimiin, vaikka olin vasta pääsemässä vauhtiin.  
 Illta vierähti metsäpuutarhassa. Oikealla näkyvä kulma on se pihapiirimme kaunein paikka ja patsas on melkein kuin tehty sinne. Vasemmalla puolella kukkii suloinen sirotuomipihlaja ja tarkkasilmäinen voi löytää uusimman siivekkäille rakennetun asumuksen pihlajan oksilta. Ihan mansardikatto ja kaikki.
Nyt ovat kirjopikarililjatkin avautuneet. Valkoinen on kaunis ja siinäkin on näkyvissä kellertävänä hento ruudutus. Voi kun taas malttaisi odottaa huomista iltapäivää ja pääsyä oman puutarhan hoitoon.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

TYÖNTÄYTEISTÄ JUHLAA

Viikonlopun aikana olen antanut itsestäni lähes kaiken puutarhalle ja saanut onnentunteita ainakin kaksin verroin takaisin. Lihaksia särkee, mutta mieli on keveä. Kunnostaessani metsäpuutarhan liuskekivikäytävää tajusin, että syksyllä hankkimani Kristus-patsas on siirrettävä pihlajan alle paikkaan, joka on suojaisa ja hieman korkeammalla maanpinnasta. Tämä kolmen ison kiven muodostava tasku on pihamme kaunein paikka. Kiven juurella kasvava pihlaja on vanha ja muodoltaan todella kaunis.
 Kasvimaalle olen kylvänyt nyt myös kahdenlaista papua, herneitä ja punajuurta. Olkikatetta olen levittänyt nyt raparperille, mansikoille ja pensasmustikoille. Kate onkin riittoisaa ja saa kasvimaan näyttämään kauniilta. 
Pelargonitikkaatkin ehdin maalata, mutta pinta vaatii vielä kuivumista. En kuitenkaan malttanut olla kokeilematta, miltä lopputulos mahdollisesti näyttää. Tiinalta saatu 'Raspberry Ripple' sai kunnian olla ensimmäinen portaalla keimailija.
Loppuun vielä korjaus liittyen edellisessä kirjoituksessani mainitsemaani tulppaaniin. Yllä olevassa kuvassa on siis tähtitulppaani 'Persian Pearl' ja aikaisempi oli tähtitulppaani 'Violacea Black Base'. Pahoittelut!

lauantai 18. toukokuuta 2013

KEVÄÄN ENSIMMÄINEN SATO

Retiiseistä on korkattu ensimmäinen sato. Varhaiskylvö onnistui kasvihuoneessa lavan suojissa. Pulleimmat söin ja laiheliinit istutin kasvimaalle pois tomaatintaimien tieltä. Viime vuonna odotin tomaatintaimien kanssa toukokuun loppua, mutta tänä vuonna päätin aikaistaa istutusta, kun en enää kestänyt katsella holtittomia taimia sisätiloissa ja ennusteet näyttävät lämpöisten kelien jatkuvan.

torstai 16. toukokuuta 2013

MELKEIN KESÄ

Vihdoin voin minäkin raportoida kevään kukkijoista. Ihana tähtitulppaani 'Violacea Black Base' on taivuttanut kukintonsa kohti aurinkoa.
Taustalla keltaiset käenrieskat, joita olen siirtänyt puutarhaani anoppilasta.
Kevätkaihonkukkia voisi kasvaa lähes joka paikassa. Niiden sini on ihastuttava väripari muiden kevätkukkien kanssa kasvaessaan.
Kasvihuoneessakin alkaa tapahtua. Yksi tomaatintaimi on yöpynyt viime yön menestyksekkäästi kasvilavaan istutettuna, joten taidan istuttaa sinne loputkin lähipäivinä. Kasvihuoneessa kasvaa myös joitain siemenkylvöjä , tässä tuoksuhernettä.
Lämmin ilta innosti kasvihuoneen pesuun. Vastahankittu painepesuri osoittautui aivan voittamattomaksi apulaiseksi, miten olenkaan pärjännyt ilman sitä? Lopuksi surkea ylivalottunut kuva, jossa komeilevat tänään kasvihuoneeseen kannetut pelargonit. Ikkunan ahtaudessa ne ovat venähtäneet valtaviksi hujopeiksi, joten oli korkea aika päästää ne kunnon olosuhteisiin. Pelargonitikkaat ovat vielä maalaamatta, täytyykin hoitaa asia kuntoon viikonloppuna. Odotan innolla kokoelman esille laittoa.

tiistai 14. toukokuuta 2013

KEVÄÄN KIIVAUS

Toukokuussa työssäkäynti on yhtä tuskaa, en kestäisi olla hetkeäkään poissa omalta pihamaalta. Tänään heti kotiin päästyäni hyppäsin pyörän selästä auton rattiin ja suuntasin Mustasaaressa sijaitsevalle Sainion taimistolle. Olen kiivaasti perannut metsäpuutarhaa, jossa viheliäinen maahumala on ollut vähällä saada ylivallan. Metsäpuutarhaan haluan lehtomaisia kasveja ja jo alusta saakka olen nähnyt silmissäni siellä kasvavan keväisen valkovuokkomeren. Sainion taimisto on mitä mainioin paikka ja aivoitukseni osui oikeaan tälläkin kertaa; myynnissä oli sitä mitä meninkin hakemaan. Nyt valkovuokot on istutettu, sade hellii puutarhaa ja olen jälleen kerran onnesta soikeana.
Pakollisena hankintana ostin uuden syyshortensian kuolleen tilalle ja samalla tutkailin tarkasti muunkin pensasvalikoiman. Pysähtyessäni pienten kukkivien jalo-onnenpensaiden kohdalle päätös oli heti selvä. Ihailin onnenpensaita helmikuisessa Englannissa jo muutama vuosi sitten, mutta en ollut ennen tätä päivää ymmärtänyt haluta sellaista omaan puutarhaani. Rakkaus keltaiseen tuntuu kasvavan koko ajan ja nuo pienet nuokkuvat kellomaiset kukat ovat erityisen kauniita. Lisäksi tähän vuodenaikaan ei voi olla tarpeeksi kukkijoita, joten jos joku pensas kukkii ennen lehtien tuloa, on sillä paikka puutarhassa. Näsiä on kai seuraava hankinta.
Lisää keltaista on luvassa. Tämä ei voi olla mikään muu kuin jo toissa syksynä maahan kaivamani keltainen keisarinpikarililja, joka ei antanut kuulua itsestään mitään viime keväänä. Olen tästäkin melkein sekaisin ja odotan malttamattomana kukintaa.
Kasvimaalla on kylvettynä nyt porkkanaa, punasipulia, lehtikaalta, salaattia ja tilliä. Ruohosipulirivi kasvaa komeana, täytyykin aloittaa käyttö heti iltapalaruisleivän päällä.
Riippumattojen maailma pyysi mukaan uusien mallien testaajaksi. Valitsin kahdenmentävän mallin, jonka  asensimme viikonloppuna koivujen väliin. Muutaman päivän sisällä lehdetkin ovat puhjenneet ja somistavat makoilijan näkymää. Nyt on vain aika kortilla pilvien katseluun, multa ja sieltä nousevat kasvit saavat kaiken huomion.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

KASVIMAA KUNTOON

Kevättalvella tontin reunalta kaadetut suuret kuuset ovat tuoneet valon kasvimaalle. Toiveet ja odotukset sadon suhteen ovatkin tänä vuonna erityisen korkealla. Viime kesä kun meni suoraan sanottuna pommiin hyötyviljelyn suhteen. Nyt olen parantanut kasvimaan maata lisäämällä reilusti uutta multaa ja kompostia sekä kalkitsemalla. Ystävä vinkkasi puoleen hintaan myytävistä olkikatesäkeistä, joten tänä vuonna käytettävä katekin on kerrassaan fiiniä. Istutin mansikat uudelleen hieman korkeampiin kohopenkkeihin ja kokeilin levittää yhden säkin katetta. Ensimmäisestä säkistä riitti raparperillekin. Oi kun olisi kiva päästä pian kylvämään.

lauantai 4. toukokuuta 2013

ETUPIHAN KEVÄT

 Kun nurmikko on vielä ruskea eikä mikään muukaan viherrä, isken aina silmäni havukasveihin. Varjoisammalle etupihan puolelle ikivihreät sopivat, aurinkoinen takapihan puoli on pyhitetty enimmäkseen perennoille ja vapaammalle rönsyilylle. Miehen nikkaroimat pylväät ovat toimineet jo muutaman vuoden pallotuijien korokkeina.
Havukasvit tuovat sisääntuloon ryhtiä ja selkeyttä ja lisäksi ne näyttävät hyvältä ympäri vuoden. Tuijat ja tuiviot tosin ovat vielä hieman kelmeitä talven jälkeen, mutta muuttuvat pian syvän vihreiksi. En muuten varsinaisesti ole tuijaihmisiä, mutta kartiotuija 'Smaragd' on osoittautunut kelpo havuksi etupihallemme. Se on kaunismuotoinen, nopeakasvuinen ja hyvässä maassa kasvaessaan erittäin elinvoimainen. Olen istutellut kartiotuijia kolmen ryhmiin, mielestäni näin kasvaessaan ne näyttävät kauniilta. Kuten näette, seppelvarpukin on vielä täysin silmutonta ruskeaa risukkoa. Etualalla kasvaa viime kesänä istutettu pilvikirsikka. Tuijan takana on aukko, koska viime kesänä yksi neljästä syyshortensiasta menehtyi. Tilalle täytyy hankkia uusi.
Tänään ostin etukuistille kaksi rungollista 'Brabant'-tuijaa. Nekin näyttävät hieman nuutuneen matkustaessaan Hollannista Suomeen, mutta eivätköhän piristy reilumpaan multatilaan päästyään. Pienet orvokit ovat kuin iloisia pikkutyttöjä tuijan juurella; kelta-violetti väriyhdistelmä on minun ehdoton suosikki. Nautinnolllisia puutarhapäiviä, minäkin jatkan huomenna!

Pirkolta sain muuten tämän söpön tunnustuksen, kiitos!