lauantai 24. marraskuuta 2012

MARRASKUINEN AURINGONPILKAHDUS

Betoninen patsas kotiutui ja päätyi heti puutarhaan. Komeamaksaruoho kukkii vielä ja aurinkokin pilkahti, joten sain harvinaisen kauniin kuvan marraskuisesta puutarhasta. Istutin vaaleajouluruusun tuohon patsaan eteen, kukinto pilkistää kuvan alareunassa. Vanhan katajan juurella kasvaa kesällä istuttamani vaaleanpunainen alppikärhö 'Pink Flamingo'. Patsaan myötä haave kaarevareunaisesta, koristeellisilla jaloilla varustetusta valetusta betonipenkistä on herännyt.

12 kommenttia:

Cheri kirjoitti...

Aivan mahtavan upea betonipatsas, Sacre coeur. Kuinka korkea tuo on ja mistä se on hankittu? Hieno tunnelma valkoisen jouluruusun kanssa.

Maria kirjoitti...

Kiitos Cheri, minäkin ihastuin tähän heti sen nähdessäni. Patsas on vajaan metrin mittainen ja hankittu täältä: www.netikka.net/konekeltto

pirkko kirjoitti...

Vaikuttava patsas.

Saila kirjoitti...

Ihana VALOkuva! Patsas on todellakin hurmaava, betonipenkki olisi sille juuri oikea kumppani. Näyttää todella samantapaiselta kuin mun Madonna, vaikka se on valkoisempi, mutta varmaan suunnilleen saman kokoinen. Viime vuonna Madonna suojeli vuokko-esikkopuutarhaa ja sulta saatu pisamakello kukki ihan sen jaloissa, saa nähdä mihin päätyy ensi keväänä. Se oli kyllä hyvä paikka, voi jäädä pysyväksi.

Lovviisa kirjoitti...

Kylläpä onkin kaunis kuva...Ennen moista patsaskommeutta nähnykkään :)

Tiina kirjoitti...

Upea patsas! Ja hieno kuva. Voiko marraskuussa olla noin kaunista? :)

Sametti Hortensia kirjoitti...

OI ihanaa nähdä unelmien toteutuvan! Sopii hyvin puutarhaasi ja betonipenkki todellakin saatava kaveriksi.

Suvi kirjoitti...

Kaunis patsas ja kuva! Kiitos ihanasta blogistasi!

Maria kirjoitti...

Pirkko - eikö olekin.

Saila - samassa paikassa on ollut myynnissä sellaisia betonipenkkejä, malli oli melkein sama kuin penkissä, jonka kuvasin Garden Museumin Knot Gardenissa.

Lowiisa - en ollut minäkään ennen tätä ja oikeastaan hämmästyin, että kaikkien kotkien, leijonien ja alastomien naispatsaiden joukossa oli kolme näitä Kristus-patsaita.

Tiina - marraskuussa ei juuri kukkivia kuvakulmia enää löydä, tämä oli poikkeus ja ihana aurinko antoi kuvaan eloa.

Sametti Hortensia - puutarhaunelmien suhteen olen järkyttävän malttamaton. Tämä oli nyt tällainen itse ostettu etukäteisjoululahja ja nyt se poikii vain lisää haaveita, voi voi!



Maria kirjoitti...

Suvi - kiitos kauniista sanoistasi!

Anonyymi kirjoitti...

Ompa kaunista<3 Tuollaisen minäkin haluan, mutta vasta sitten kun ei ole vaaraa että pienimmäinen pukkaisi sen nurin! Meillä on keväällä L-u:n hyötykasviyhdistyksen betonivalu kurssi vaan eipä taida ihan omin voimin tuollainen syntyä:) Jotain muuta pientä on kyllä suunnitteilla! T.Minna

Maria kirjoitti...

Minna - totta, tämmöiset jutut ovat pineten lasten perheissä vaaran vyöhykkeellä! Betonityöt ovat kyllä kivoja ja puutarhaan voi tehdä kaikennäköistä. Itse olen valanut ainoastaan raparperinlehtifateja, jotain muutakin voisi joskus kokeilla.