tiistai 6. huhtikuuta 2010

ILON LÄIKÄHDYKSIÄ


Neiti kevät ojensi minulle tunnustuksen. Olen kovasti iloinen saamastani huomionosoituksesta ja laitan ilon tottakai kiertämään. Keltaisessa talossa on aina jotain kaunista katsottavaa, joten ole hyvä Kati.

Kevät on ottanut aimo harppauksen eteenpäin pääsiäisen pyhinä. Ilo läikähti sydänalassa, kun eilen kaarsimme lähes lumettomaan kotipihaan Suomen pohjoisesta. Illansuussa keräilin lumen alta paljastuneita papatin raatoja uudenvuoden pommituksen jäljiltä, tappajaetanan kokoisia purkkaklönttejä, puoliksi palaneita tuikkuja ja muuta törkyä. Myös viimeiset jouluvalot saivat kyytiä. Tänään sitten kaarsin hakemaan puutarhakalkkia, jota meinaan heitellä hankeen ja mukaan tarttui pari pussia gladioluksen sipuleita. Siemenkylvöjäkin voisi aloitella. Ja uhkailin juuri äsken miestä, että huomenna lähdetään kompostin ostoon.

3 kommenttia:

  1. No johan olet hurrja, vai vielä uhkailet ;-)
    Taitaa olla patterit ladattu sielä pohjosessa! Eikun riehumaan pihalle sitten, kyllä minäkin olen saanut kaikenlaista aikaan kun vieläkin näkee puuhailla. Kyl on hianoo!

    VastaaPoista
  2. Hei Saila! No joo, taisin kyllä makoilla pankkoon koko loppukevääksi tuolla Rukalla. Nyt on turaajien aika koittanut ja meitähän ei pidättele mikään :D
    Odotan innolla raportteja Saaripalstan turaajan aikaansaannoksista! Tuostapa tulikin mieleeni, että Möröltä on ilmestynyt taas uusi puutarha-aiheinen romaani, se pitää etsiä käsiin.

    VastaaPoista
  3. Onnea tunnustuksesta !
    Tämä kevään vaihe on niin ihana...ja intoakin riittää vielä vaikka kuinka ; )
    Ensi viikonloppuna pääsee jo varmaan enemmän pihalle tutkailemaan...

    VastaaPoista

Sanasi ilahduttavat aina.